Talojen muisti

”Sitä ei enää ollut olemassa, eikä paluu menneisyyteen onnistunut. Se olisi voinut olla pettymys, kuten paluut useimmiten ovat. Maisemat ovat muuttuneet, talot ja ihmiset vaihtuneet toisiksi, eikä itsekään ole enää sama ihminen kuin ennen. Menneisyys on uni, johon ei ole paluuta.”

Näin kuvailee suhdettaan menneeseen kirjailija Anita Konkka tuoreessa omaelämäkerrallisessa teoksessaan Unennäkijän muistelmat. Menneisyyteen sinänsä ei olekaan paluuta, ei historioitsijallekaan, vaan mennyt ja nykyinen ovat jatkuvassa elävässä yhteydessä toisiinsa, muovautuen jatkuvasti uudelleen. Muisti ja kerronta -blogin on tarkoitus tutkia tätä menneen ja nykyisen välistä suhdetta sekä muistamisen muotoja erilaisten kulttuurihistoriallisten aineistojen avulla.

Ihmisen elämä ja kulttuurihistoriamme on kerrostunut erilaisiin aineistoihin, esineisiin ja paikkoihin. Voimme esimerkiksi katsoa yllä olevaa kuvia Tartosta, vanhasta ränsistyneestä talosta ja pohtia taloon liittyviä muistin kerrostumia. Anna Haavan katu 7:ssä asui vuosien 1902-40 välisenä aikana juristi ja Viron itsenäisyystaistelun ja kansallisen heräämisen merkittävin edustaja, Postimees-lehden päätoimittaja Jaan Tõnisson. image

1900-luvun alussa talossa tapasivat toisiaan Viron itsenäisyydelle keskeiset miehet Tõnisson ja folkloristi, opettaja ja sittemmin diplomaattina toiminut Oskar Kallas perheineen. Jälkimmäisen puoliso, suomalaissyntyinen Aino Kallas käyskenteli tällä pihamaalla ja koki syvää älyllistä sielunkumppanuutta Tônissonin kanssa. Miehiltä kuten Tõnisson tai psykiatri Juhan Luiga Kallas koki Tarttoon muutettuaan saavansa ”aatteensa, ajatuksensa ja tunteensa” ja kehittyvänsä taiteilijana. Niin Kallasten kuin Tõnissonien perhe koki Viron historian musertavuuden 1940-luvun alussa. Tõnisson kuolemasta ei ole varmaa tietoa vieläkään, mutta todennäköisesti hänet teloitettiin vuonna 1941.

Talo on vielä, yli sata vuotta myöhemmin jäljellä, ja menneestä muistuttavat ikkunoihin kiinnitetyt taulut, joissa on kuvia perheestä, puutarhasta ja talosta. Talon kerrostumat avaavat niin Viron vaikeaa historiaa, Tõnissonien perhe-elämää kuin vaikkapa heidän suhteitaan Kallasten perheeseen. Taloa voisi myös käyttää lähtökohtana Aino Kallaksen elämäntarinan purkamiseen. Talo kertoo Kallaksen sijainnista virolaisessa kulttuurihistoriassa, hänen ristiriitaisesta asemastaan Suomen ja Viron välisissä suhteissa, taiteilijuuden rakentamisesta tarttolaisessa 1900-luvun alun kulttuurimiljöössä sekä hänen henkilökohtaisen elämänsä kipeistä kohdista.

* * *

Blogimme on osa Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa toimivaa maisterivaiheen seminaaria Muisti ja kerronta, jota vetävät yhdessä elämäkertatutkija, kulttuurihistorian dosentti Maarit Leskelä-Kärki ja kulttuurihistorian tohtoriopiskelija, muistitietohistoriaan erikoistunut Otto Latva. Teemaseminaarin keskeisenä yhdistävänä aiheena on muisti ja muistamisen kulttuuri sekä erilaiset kerronnalliset aineistot, joita kulttuurihistorioitsija käyttää tutkimuksessaan. Lähestymme teemaa ennen muuta erilaisiin aineistoihin liittyvien tutkimuksellisten kysymysten kautta.

Seminaarissa meitä kiinnostaa omaelämäkerrallinen aineisto (kirjeet, päiväkirjat, muistelmat, omaelämäkerrat, elämäkerrat) sekä haastatteluin kerätty muistitieto. Myös kaunokirjallinen aineisto tai erilaisten populaariviihteen muodot ovat monen tutkimuskohteena. Opiskelijat työstävät seminaarissa omia gradutöitään, joiden aiheet liikkuvat laajasti erilaisista päiväkirja-aineistoista populaariin fiktioon ja ajallisesti esimerkiksi 1700-luvun matkaajien Konstantinopolista 1980-luvun brittiläiseen poliittiseen kulttuurihistoriaan. Blogissa opiskelijat kirjoittavat omiin aineistoihinsa liittyen esimerkiksi muistin kulttuurisista merkityksistä, päiväkirjan kirjoittajan suhteesta lukijaan, omaelämäkerrallisten aineistojen etiikasta ja haastattelujen tekemisestä.

Blogin tarkoitus on tarjota erilainen kirjoittamisen väylä tutkimustekstin kirjoittamisen lomassa. Vapaampi muoto ja nopeampi kirjoitusrytmi voivat helpottaa kirjoittamiseen liittyviä estoja ja avata lukkoja. Samalla avautuu uudenlaisia näkökulmia omaan tutkimusaineistoon ja aiheeseen, kun voi assosioida vapaammin. Ja kuten Kimmo Svinhufvud on omissa teksteissään korostanut, bloggaaminen ei ole ainoastaan monella tavalla hyödyllistä vaan ennen muuta hauskaa!

Blogi liittyy myös kurssin opettajien omaan, syksyllä 2014 perustettuun blogiin Sillä tavalla olemme täällä, jossa tarkastelemme omaelämäkerrallisen, henkilökohtaisen ja kulttuurisen välisiä risteyksiä ja suhteita luovalla tavalla. Tekstimme ovat liittyneet esimerkiksi musiikin kulttuurisiin ja henkilökohtaisiin merkityksiin, lapsuuden muistamiseen sekä taiteen merkityksiin oman elämämme muistamisessa.

Mainokset
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s